Toiminnan suunnittelu, toteutus ja arviointi Suunnittelu Toiminnan lähtökohtana ovat lapset (persoonallisuus, kehitystaso ja tarpeet sekä aikaisemmat kokemukset) ja perheet. Jokainen kasvattaja tekee vuosittain elokuussa omaa pienryhmäänsä varten Illusian opetussuunnitelmaan ja kasvattajayhteisön keskusteluihin pohjautuvan toimintasuunnitelman, jossa huomioidaan ryhmän lasten erityispiirteet, kehityksen haasteet ja kiinnostuksen kohteet. Lisäksi toiminnan suunnittelussa huomioidaan oman asuinalueen ja kunnan kulttuuri-identiteetti ja opetussuunnitelmalliset painotukset. Toimintasuunnitelman sisällöllisenä pohjana voi olla koko päiväkodin vuositeema, tai teema / projekti voi kehkeytyä toiminnan edetessä lapsilähtöisesti. Toimintasuunnitelmat esitellään ja jaetaan kaikille perheille syyskuussa. Perheet otetaan mielellään mukaan toiminnan suunnitteluun, mutta heitä ei velvoiteta siihen. Yhteisiä suunnitelmia voidaan kutoa kasvatuskeskusteluissa, vanhempainkahviloissa, tuomis- ja hakemistilanteissa ja sähköpostin sekä puhelimen välityksellä. Lisäksi vanhemmille voidaan tehdä kirjallisia kyselyitä, joihin vastaamalla he voivat vaikuttaa suunnitelmien muokkautumiseen ja rikastumiseen. Lasta kuunnellaan, hänen tarpeitaan ja mielenkiinnonkohteitaan ja toimimaan lasten antamien virikkeiden ja tilanteen mukaan. Olemme avoimia ja joustavia, ”tartumme hetkeen” ja tuomme lasta kiinnostavia tutkimuskohteita ja kysymyksiä luontevasti osaksi toimintamme sisältöalueita ja menetelmiä, jolloin oppimisprosessi syvenee ja laajenee. Leikki, tarinointi, eri ilmaisukielien käyttö, ongelmanratkaisu ja tiedonhankinta toimivat menetelminä, joiden avulla pureudumme monipuolisesti ja innostuneesti oppimiseen. Toteutus Kieli on ajattelun ja ilmaisun väline. Kielen hallintaan liittyvät valmiudet ovat perustana oppimisvalmiuksille. Varhaiskasvatuksessa tuetaan lapsen ajattelun, sosiaalisuuden, tunteiden ja vuorovaikutustaitojen kehittymistä ja oppimisprosessia erityisesti kielen avulla. Näin lapsen tunne-elämä, luovuus ja itsetunto ja omatoimisuus vahvistuvat. Kielellisten valmiuksien harjoittelemisella lisätään kielellistä tietoisuutta ja taitoa käyttää suomen kieltä monipuolisesti, sujuvasti ja oikeakielisesti. Lapsi tottuu kertomaan ajatuksistaan, tunteistaan ja mielipiteistään ryhmän jäsenenä, kuuntelemaan toisia ja olemaan vuorovaikutuksessa toisten kanssa. Kielellisten taitojen kehittyminen on mahdollista ympäristössä, jossa ollaan jatkuvasti vuorovaikutuksessa puhutun, lauletun ja kirjoitetun kielen kanssa, lapsia kuunnellaan, heillä on mahdollisuus keskusteluun, kysymysten esittämiseen, väittelyyn, tunteiden ilmaisemiseen ja kielellä leikkimiseen. Aikuiset käyttävät kieltä rikkaasti, monipuolisesti ja taitavasti. Illusiassa tarinoidaan, leikitään, esiinnytään, loruillaan, keskustellaan ja lauletaan paljon. Lapsi tottuu käyttämään kieltä hyvin monipuolisesti ja luovasti ja selviytymään erilaisista tilanteista kielen avulla. Monipuoliset kokemukset antavat aineksia lapsen ajatteluun ja hänen kykynsä ymmärtää omaa ja toisten elämää vahvistuu. Kieli kehittyy leikkimisen, liikkumisen, tutkimisen, taiteellisen kokemisen ja ilmaisemisen myötä. Retket luontoon, teatteriin, näyttelyihin ja konsertteihin ovat omiaan kielen ja kulttuurin havainnointiin ja harjoittamiseen. Vähitellen lapsi kiinnostuu kirjoitetusta kielestä aikaisempien kokemuksien ja taitojen toimiessa pohjana esiopetuksen lukemaan ja kirjoittamaan oppimisen prosessissa. Kielellisen tietoisuuden, muistin ja keskittymiskyvyn kehittymistä tuetaan monipuolisin ja lapsen ominaisuudet huomioivin leikein ja harjoituksin. Itse tehdyt kirjat, lehdet, pelikortit, sarjakuvat ja haastatteluiden ja tarinoiden muistiin kirjaaminen mm. tietokonetta apuna käyttäen sekä lukeminen kaikissa muodoissaan antavat runsaasti mahdollisuuksia kirjoitetun kielen ominaisuuksien havainnoimiseen. Illusiassa pelataan, leikitellään kielellisillä ongelmilla, vitsaillaan ja käytetään erilaisia kielellisiä valmiuksia harjaannuttavia materiaaleja spontaanisti ja ohjatusti osana arkipäivän tilanteita. Mediakasvatusta käytetään välineenä kielen harjaannuttamiseen ja kulttuurin monipuoliseen hahmottamiseen. Projekti- ja teematyöskentely on Illusiassa tärkeä opetusta eheyttävä menetelmä. Projektityöskentelyn avulla voidaan saada aikaan mielekkäitä ja monipuolisia kokonaisuuksia, joihin liittyy luontevasti useita eri varhaiskasvatuksen orientaatioita ja esiopetuksen sisältöalueita sekä oppimaan oppimista. Projektin tarkoituksena on syventää ja monipuolistaa oppimista, motivoida erilaisia oppijoita ja antaa tilaa erilaisille näkemyksille ja kokemuksille sekä liittää opittavia asioita laajempiin kokonaisuuksiin. Monipuolinen ilmaisullisuus kulkee Illusian toiminnan punaisena lankana. Illusian tarkoituksena on kasvattaa lapsista onnellisen elämän taiteilijoita: itseensä, toisiin ihmisiin, oppimiseen ja maailmaan rakkaudella ja luottamuksella suhtautuvia rohkeita ja empaattisia kansalaisia. Illusiassa uskotaan, että tutkiessaan maailmaa monelta eri kantilta eri menetelmien avulla, lapsi oppii luottamaan kykyynsä selviytyä erilaisissa tilanteissa tavalla tai toisella. Tässä tehtävässä luovien menetelmien käyttö toimii mainiona arjen työkaluna. • Leikki; leikkiminen tuntuu hyvältä ja on lapsille luontainen tapa toimia, käsitellä tunteitaan ja ajatuksiaan sekä syventää kokemuksiaan. Illusiassa on runsaasti mahdollisuuksia erilaisiin leikkeihin erilaisissa leikkiporukoissa tai yksin. Illusian aikuisilla on tärkeä tehtävä toimia sensitiivisinä leikkien mahdollistajina: auttaa, rikastaa, suojella ja jälleenrakentaa leikkejä yhdessä lasten kanssa tilanteen mukaan sekä huolehtia oppimisympäristön tarjoamista mahdollisuuksista. Leikkiessään lapset kertovat ajatuksistaan ja kokemuksistaan ja leikkihavaintojen perusteella aikuinen voi rakentaa muuta toimintaa lasten ideoista, pohdinnoista ja kiinnostuksenkohteista käsin. Leikkiperinteen ylläpitäminen ja elvyttäminen on yhteiskunnan juurihoitoa. • Musiikki; rytmi, laulu, soitto, soitinten rakentaminen, musiikin nauhoittaminen ja muiden tekemästä musiikista nauttiminen sekä äänitteiltä että konserteissa, musiikin mukaan liikkuminen ja tunnelmointi. Illusian henkilökunta on pääosin laulu- ja soittotaitoista, mikä mahdollistaa monipuoliset ja arjessa elävät musiikkielämykset ja –kokeilut. Illusiassa on pieni esiintymislava äänentoistolaitteineen ( PA + mikrofoni), joita käytetään luonnollisena osana toimintaa. Tämä mahdollistaa lasten esiintymisvarmuuden ja –rohkeuden lisääntymisen. • Kuvataide; perustekniikat ja –menetelmät opetetaan huolellisesti, jotta lapset kykenevät käyttämään kuvataiteellisia menetelmiä myös itsenäisesti. Tärkeä osa kuvataidekasvatusta on itse tekemisen ohella ”valmiiseen” kuvataiteeseen tutustuminen ja kuvalukutaidon oppiminen. Kuvataidekasvatus on myös tärkeä osa suomalaiseen ja kansainvälisiin kulttuureihin perehtymisessä ja oman minän tutkimisessa. Illusian maalaus-, muovailu-, piirtämis-, ja rakentamisvälineet sekä askartelutarvikkeet ovat lasten ulottuvilla. Materiaalikirjo on runsas mutta järkevä. Tärkeätä on myös oppia kantamaan vastuu käyttämiensä välineiden ja työskentelyalueen puhdistamisesta ja materiaalien taloudellisesta käytöstä. Lapsilla on mahdollisuus ja velvollisuus vaikuttaa varhaiskasvatusympäristön esteettisyyteen. • Kädentaidot; Illusiassa on pieni verstashuone, jossa on oikeat perustyökalut ja rakentelumateriaalit. Pienryhmissä opetellaan käyttämään verstaan työkaluja ja materiaaleja, minkä jälkeen verstaassa voi työskennellä itsenäisesti tai kaverin kanssa ohjatun verstastyöskentelyn lisäksi. Liimaaminen, naulaaminen, ruuvaaminen, hiominen ja viilaaminen ovat verstaassa harjoiteltavia työskentelymenetelmiä. Sahaamista ja veistämistä harjoitellaan yhdessä aikuisen kanssa perustaitojen ollessa jo hyvällä mallilla. Sahat ja puukot eivät turvallisuussyistä ole lasten ulottuvilla. • Arkkitehtuuri; Illusiassa on runsaasti mahdollisuuksia erilaisten ympäristöjen rakenteluun sekä aikuisen ohjauksessa että itsenäisesti ja ystävien kanssa. Lapset tutustuvat rakennetun ja luonnonympäristön eroihin, hahmottavat itseään ja ympäristöään lähiseudun ja oman kodin arkkitehtuurin avulla sekä tutustuvat suomalaisen kulttuurin rakenteeseen ja muutoksiin arkkitehtuurin kautta. • Mediakasvatus; Koska lapset ovat jatkuvan tietotulvan ympäröiminä on tärkeätä oppia käsittelemään mediaa. Mediataidon kehittyminen edellyttää keskustelua mediasta lapselle läheisten aikuisten kanssa. Median antamia yllykkeitä käytetään Illusiassa voimavarana tarttuen mm. suosittujen lastenohjelmien, mediahahmojen ja tietokonepelien taustalla oleviin tärkeisiin asioihin (esim. moraalikysymykset ja kauneuskäsitykset) ja käsitellen niitä yhdessä lasten kanssa. Lisäksi perehdytään median monimerkityksellisyyteen tutkien toden ja epätoden esittämistapoja ja rajoja. Mediakasvatus tapahtuu mm. tutustumalla mediaan ja keskustelemalla siitä, tekemällä itse uutisia, lehtiä, mainoksia, elokuvia, äänitteitä ja kohtaamalla konkreettisesti median monet mahdollisuudet ja uhat. Koska Illusiaan saa tuoda omia leluja, ovat mediasta tutut suosikkihahmot usein paikalla ja voivat helposti toimia yksinkertaisena linkkinä lapsilähtöiseen mediakasvatukseen. Tietotekniikka tulee lapsille tutuksi aikuisten työskentelyvälineenä ja omien portfolioiden rakentamisvälineenä. Lapset käyttävät tietokoneita aikuisen harkinnan mukaan pelaamiseen, piirtämiseen, kirjoittamiseen ja oppimisen ja tiedonhaun välineinä. Ensisijainen toimintatapa on kuitenkin toisten ihmisten kanssa vuorovaikutuksessa toimiminen eikä koneen kanssa keskusteleminen. Perheiden kanssa keskustellaan lapsen median kulutuksesta ja sovitaan järkevistä toimintatavoista esimerkiksi tietokoneen käytön suhteen. • Draamakasvatus; Illusian materiaalit, työskentelytavat ja varhaiskasvatusympäristö tukevat draamallisten menetelmien käyttöä. Draaman menetelmiä käytetään lasten kanssa päiväkodissa, mutta paljon käydään myös katsomassa valmiita esityksiä. Draamaharjoitukset, pienet näytelmät, nukketeatteri ja draamaleikit ovat arjessa mukana luoden yhteisöllisyyttä, iloa ja jännitystä sekä antaen esiintymisvarmuutta, kykyä tarkastella ja arvioida draamaa ja mahdollisuuksia tarkastella asioita erilaisista näkökulmista. Toisen ihmisen kohtaaminen ja kuunteleminen, hetkeen tarttuminen ja omasta itsestä ja tunnelmasta nauttiminen ovat draamakasvatuksen parasta antia. • Sanataide; Perehdymme erilaisiin kirjoitetun ja puhutun kielen mahdollisuuksiin. Sadut, kirjat, runot, lorut, riimit, vitsit ja kielellinen ilotulitus (esim. murteet) ovat käytössämme olevia menetelmiä. Sanataidetta yhdistellään luonnollisesti muiden toimintatapojen kanssa esim. tehden omia lauluja, teatteriesityksiä, lehtisiä jne. Toimintamme erityispiirteitä
Mediakasvamista.
Nukketeatteria.
Pieni hetki onnea.
Jumppasalissa.
Jaettuja elämyksiä teatterireissulla.
Animaatiota tekemässä.
Verstashommissa naulausta styroksiin.
Kokovertailuja leikiten.
Leppäkerttu vilistää.
Metro ja me.
Luokitteluharjoituksia.
Kotileikki.
Kirjojen ihmemaa.
Omakuva paperimassasta.
Miten nää toimii?
Maataidetta metsässä.
Puhalluskilpailu helmillä.
Kuvia syksyn 2006 toiminnasta.
Illusiassa toimitaan pienryhmissä ja tullaan varsin läheisiksi lasten ja perheiden kanssa: ollaan ihmisiä toisillemme :)
Projektityöskentely, toiminnan dokumentointi mm. valokuvien ja videoiden avulla, lapsikohtaiset digitaaliset portfoliot, vanhempainkahvilat, projektityöskentely, luovien toimintatapojen käyttö, illu -lehti ja hetkeen tarttumisen taito ovat illusialaisten arkea.
Ilmaisupäiväkoti Illusia Oy, Kytökuja 2, 01360 VANTAA puh. 09-851 65 100 Päiväkodin johtaja Kati Rintakorpi 050-5877 316, illusia @ ilmaisupaivakotiillusia.fi mailto:illusia@ilmaisupaivakotiillusia.fi?subject=s%C3%A4hk%C3%B6postin%20aiheshapeimage_4_link_0