Esiopetuksen periaatteita
Esiopetusta annetaan 4 tuntia päivässä. Esiopetuksessa noudatetaan peruskoulun loma-aikoja. Päivähoitoon osallistuvien esiopetuspäivä täydentyy muulla varhaiskasvatuksella.
Esiopettaja on koulutukseltaan lastentarhanopettaja, kasvatustieteiden kandidaatti tai maisteri tai esiopetukseen pätevöitynyt sosiaalikasvattaja.
Esiopetuksen alkuvaiheessa opettaja, huoltajat ja mahdollisesti myös lapsi laativat yhdessä lapsen henkilökohtaisen esiopetuksen suunnitelman, jonka avulla pyritään turvaamaan lapselle parhaat edellytykset kasvaa ja oppia. Suunnitelmassa kiinnitetään huomiota lapsen kasvulle ja kehitykselle asetettaviin tavoitteisiin ja arvioon lapsen vahvuuksista ja vaikeuksista.
Oppiminen perustuu aikaisempiin tietorakenteisiin ja lähtee lapsen omasta konkreettisesta kokemusmaailmasta. Tietoa ei voida siirtää lapsille suoraan opettamalla, vaan lapsi rakentaa itse uudet käsityksensä vanhojen ja uusien kokemustensa pohjalta.
”Aina kun opetamme lapselle jotain, estämme häntä keksimästä sitä itse. ” (Piaget)
Esiopetusikäiset lapset muodostavat oman vertaisryhmänsä (7-13 esiopetusikäistä lasta), jossa toimivat pääosin ohjatun toiminnan ajan (n. 1,5 - 2 h päivässä). Muuna aikaina ( ruokaillessa, ulkoillessa, leikkiessä) esiopetusryhmän lapset toimivat yhdessä päiväkodin muidenkin aikuisten ja lasten kanssa.
Arviointi
Esiopetuksessa arviointi perustuu siihen, miten hyvin esiopetuksen yleiset tavoitteet ja lapsen esiopetuksen suunnitelmassa tai muulla tavoin asetetut tavoitteet toteutuvat, mutta arvioinnissa painotetaan lapsen kasvu- ja oppimisprosessin edistymistä pikemmin kuin vain tavoitteiden saavuttamista. Lapsen tiedollisia valmiuksia voidaan viitteellisesti arvioida erilaisten testien avulla (Kontrolloitu piirrostarkkailu: KPT, Matematiikan keskeisten sisältöjen hallintaa mittaava testi: MAKEKO) jotta saadaan kokonaiskuva lapsen ja ryhmän tuen tarpeesta.
Lapset arvioivat esiopetusta suullisesti ja kykyjensä mukaan kirjallisesti (TAK-puntari). Keväällä käytävässä loppukeskustelussa esiopetusta arvioidaan yhdessä huoltajien ja lapsen kanssa. Esiopetukseen osallistumisesta annetaan todistus.
Arvioinnin tarkoituksena on
-kiinnittää huomiota lapsen vahvuuksiin ja voimavaroihin
-tunnistaa oppimista mahdollisesti vaikeuttavat tekijät ja pohtia tukitoimia sekä välittää tieto huoltajien sustumuksella lapsen tulevaan kouluun
-kehittää Illusian varhaiskasvatusta ja esiopetusta sekä opettajan toimintaa.
Oppimateriaali
Esiopetuksen yhtenä osana käytetään vuosittain valittavaa eheyttävää esiopetusmateriaalia opettajan oppaineen ja lapsen työkirjoineen. Materiaali voidaan myös valmistaa itse.
Erityistä tukea tarvitsevien lasten esiopetus
Esiopetuksessa erityistä tukea tarvitsevat lapset, joiden kehityksen, kasvun tai oppimisen edellytykset ovat heikentyneet tai joilla on kehityksessään oppimisvalmiuksiin liittyviä riskitekijöitä.
Lapsen esiopetussuunnitelmaan kirjataan lapsen tukitarpeet ja –toimet.
Erityisopetukseen siirretyille lapsille laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS).
Erityistä tukea tarvitsevien lasten kouluun siirtyminen tapahtuu yhteistyössä koulun, esiopetuksen, huoltajien ja tarvittaessa muiden tahojen ( esim. puheterapeutti) kanssa.
Esiopetuksen sisältöalueet
Varhaiskasvatuksen orientaatiot muuttuvat esiopetuksessa sisältölueiksi ja koulussa oppiaineiksi.
Esiopetus perustuu ( kuten varhaiskasvatuskin) opetuksen eheyttämiseen. Eheytetyt kokonaisuudet ja oppimisprosessi ovat tärkeämpiä kuin yksittäiset sisällöt. Kokemusten ja tietojen käsittely vuorovaikutuksessa aikuisten ja lasten kanssa monin eri tavoin on oppimisen keskeinen osa.
Esiopetuksen sisältöjako on tarkoitettu ohjaamaan opettajan työtä.
... lisää...
Esiopetuksen sisältöalue:
Kieli ja vuorovaikutus
Tavoitteet:
-Lapsen ajattelu, sosiaalisuus ja vuorovaikutustaidot kehittyvät
-Lapsen ajattelu ja mielenkiinto herää ja lisääntyy suullisen ja kirjoitetun kielen havainnointiin ja tutkimiseen
-Lapsen kielellinen tietoisuus kehittyy
-Lapsi saa kokemuksia siitä, että puhuttu kieli muuttuu kirjoitetuksi ja kirjoitettu kieli puhutuksi
Sisällöt:
1. Puhuminen: kertominen, keskusteleminen, kysyminen, havaintojen, päätelmien ja mielipiteiden ilmaiseminen.
2. Kuunteleminen: lapsen ja aikuisen puheen kuunteleminen, vuoron odottaminen, kirjallisuuden eläytyvä kuunteleminen.
3. Ilmaiseminen: draama- ja leikkiharjoitukset, esittämistilanteet, kuvalukutaito, viestintävälineet
Esiopetuksen sisältöalue:
Matematiikka
Tavoitteet:
-Lapsi kiinnittää huomion luonnollisissa arkipäivän tilanteissa ilmeneviin matemaattisiin ilmiöihin
-Lapsi suhtautuu myönteisesti matematiikkaan
-Lapsi saa monipuolisia kokemuksia käsitteen eri ilmenemismuodoista
-Lapsen keskittymisen, kuuntelemisen, kommunikoinnin ja ajattelun taidot kehittyvät
Sisällöt:
1. Luokittelu
2. Lukukäsite
3. Geometria
4. Mittaaminen
Esiopetuksen sisältöalue:
Ympäristö- ja luonnontieto
Tavoitteet:
-Lapsi oppii ymmärtämään ja arvostamaan luonnonvaraista ja rakennettua ympäristöä, erilaisia ihmisiä ja kulttuureja sekä tuntemaan oman toimintansa vaikutuksen lähiympäristössä
-Lapsi oppii ottamaan omassa toiminnassaan huomioon luonnon monimuotoisuuden, ympäristön viihtyisyyden ja kauneuden sekä toimimaan ypäristöä säästävällä tavalla ja ympäristöä hoitaen
Sisällöt:
1. Ihminen ja hänen suhteensa ympäristöön
2. Eliöt ja niiden elinympäristö
3. Maa ja avaruus
4. Ympäristön aineet ja materiaalit
5. Energiaan liittyvät asiat.
Menetelminä mm.
Tutkiminen, kokeileminen, luokittelu, mitaukset, tunnistaminen, kysyminen, havainnot, elämykset.
Esiopetuksen sisältöalue: Taide ja kulttuuri
Tavoitteet:
-Lapsen luovuus, mielikuvitus ja itseilmaisu harjaantuvat
-Lapsi oppii pitkäjänteistä taiteellista työskentelyä ja arvostamaan omaa ja muiden työtä
-Lapsen aistiherkkyys, havaintokyky ja avaruudellinen hahmottamiskyky kehittyvät
-Lapsi saa tilaisuuden tutustua viestintävälineisiin ja harjoitella niiden käyttöä
-Lapsen kulttuurinen identiteetti ja ymmärrys omasta kulttuuriperinnöstä ja kulttuurien moniuotoisuudesta vahvistuu
-Lapsi arvostaa ja vaalii luonnon ja rakennetun ympäristön esteettisiä ja kulttuurisia arvoja
-Lapsi rohkaistuu monipuoliseen ilmaisuun
Sisällöt:
1. Musiikki
-äänen käyttö
-laulut ja leikit
-kehollinen rytminen ilmaisu
-musiikkiin tutustuminen kuunnellen
-havainnot äänten ominaisuuksista
-musiikin peruskäsitteet
-oma musiikillinen ilmaisu
-erilaisiin rytmi- ja melodiasoittimiin tutustuminen
2. Kuvataide
-piirtäminen, maalaaminen, muovailu ja rakentelu
-grafiikan, valokuvan ja tietotekniikan välineisiin tutustuinen
-materiaalisten ominaisuuksien tutkiminen
-kuvallisiin muuttujiin tutustuiminen ( väri, viiva, muoto...)
-luonnon ympäristö, esineympäristö, rakennettu ympäristö ja mediaypäristö
-oman kuvataitteellisen toiminnan tarkastelun opettelu
3. Käsityö
-keskeisiin ja hyödyllisiin tekstiili- ja teknisen työn materiaaleihin, työvälineisiin ja työtapoihin tutustuminen
-välineiden turvallinen käyttö
-omaleimaisten käsityöesineiden valmistaminen
Esiopetuksen sisältöalue:
Terveys ja fyysinen ja motorinen kehitys
Terveys
-Lapsen fyysinen, henkinen ja sosiaalinen terveys ja kasvu ja kehitys edistyvät
-Lapsi tiedostaa itsensä suhteessa muihin ja ympäristöön
-Lapsen valmiudet ymmärtää ja ottaa vastuuta omasta terveydestään ja turvallisuudestaan kehittyvät
-Lapsi oppii liikkumaan turvallisesti lähiympäristössä
-Lapsi oppii terveellisiä ruokailutottumuksia
-Lapsi oppii kehittämään myönteisiä ihmissuhteita ja tunne-elämän terveyttä ja välttämään väkivaltaa.
Liikunta
Tavoitteet:
-Lapsen fyysinen ja motorinen kunto, liikehallinta ja motoriset perustaidot harjaantuvat
-Lapsen hienomotoriikka, käden taidot ja käden ja silmän yhteistyö kehittyvät arkipäivän toiminnassa
-Lapsella on mahdollisuus omaehtoiseen liikunnalliseen toimintaan leikkien
-Lapsi oppii toimimaan omatoimisesti, aloitteellisesti ja yhteistoiminnallisesti ryhmässä sekä rohkeasti kaikissa liikuntatilanteissa
-Lapsi ymmärtää liikunnan merkityksen ihmisen terveydelle
Sisällöt:
-Aktiivisuutta, mielikuvitusta ja oivallusta sisältävät leikit, harjoitteet ja pelit
-Eri liikuntalajit
-Musiikkiliikunta, pikkutanssit ja luovat tanssiharjoitteet
Esiopetuksen sisältöalue:
Etiikka ja katsomus
Tavoitteet:
1. Eettinen kasvatus ( yhteistä kaikille lapsille)
-Lapsen eettinen ajattelu kehittyy
2. Kulttuurinen katsomuskasvatus (yhteistä kaikille lapsille)
-Lapsen katsomuksellinen ajattelu kehittyy
3. Uskontokasvatus (perustuslaki §6: perheet valitsevat)
-Lapsella on mahdollisuus kohdata uskontoon liittyviä asioita ja tutustua uskonnollisiin juhliin sekä siihen miksi niitä vietetään
-Lapsella on mahdollisuus tutustua oman uskontonsa keskeisimpiin sisältöihin
4. Elämänkatsomustietokasvatus ( perustuslaki §6: perheet valitsevat)
-Lapsella on mahdollisuus kohdata vakaumuksellisia kysymyksiä, jotka liittyvät ihmissuhteisiin, kulttuuri-identiteettiin, ihmisen ja luonnon suhteeseen ja yhteisöön.
Sisällöt:
1. Eettinen kasvatus: itsetunto, sosiaaliset taidot, elinympäristö.
2. Kulttuurinen katsomuskasvatus: Katsomukselliset elämänkysymykset, katsomuksellinen yleissivistys, oman kotiseudun kulttuuri- ja luontoperintö.
3. Uskontokasvatus: Oman uskonnon keskeiset sisällöt.
4. Elämänkatsomustietokasvatus: Suvaitsevaisuus ja kohtuullisuus, oikeudenmukaisuus ja reiluus, rohkeus, oma identiteetti, hyväntahtoisuus ja huolenpito.
Esioppilaita vuodelta 2002.
Eskarilaiset Harakka -saaressa.
