Oppiminen

 

Illusiassa oppiminen on leikkimällä ja tekemällä oppimista, oivaltavaa ja yhteisvastuullista. Oppimisessa sovelletaan projektioppimisen menetelmiä. Oppiminen tapahtuu yhdessä tovereiden kanssa, se on oma-aloitteista ja omaehtoista ja siihen liittyy vähitellen myös itsearviointia. Oppiminen tehdään näkyväksi dokumentoimalla prosesseja lasten ja kasvattajien toimesta. Yksilölliset oppimisstrategiat nostetaan näkyviin myös ongelmanratkaisuun ja oppimiseen liittyvistä ajatuksista  puhumalla.   Lapsen luontaista uteliaisuutta tuetaan auttamalla lasta kyselemään, havainnoimaan, tutkimaan ja selvittämään asioita. Asioita tarkastellaan mahdollisimman monesta eri näkökulmasta eri ilmaisukieliä käyttäen pyrkien tekemään päätelmiä ja nauttimaan oppimisesta.

Lapsella on omat, erityiset kehitykselliset tarpeensa, jotka on otettu huomioon varhaiskasvatusympäristöä rakennettaessa. Lähtökohtana on, että lapset oppivat parhaiten vuorovaikutuksessa muiden lasten ja aikuisten kanssa. Illusian oppimisympäristössä lapset saavat itse tutkia ympäröivää maailmaa ja  muodostaa aktiivisesti omaa ymmärrystään siitä löytäen tukea ja haasteita omien kehitystarpeittensa mukaisesti. Ilmapiiri on kiireetön, positiivinen, salliva, luova ja turvallinen. Aikuinen asettaa lapselle rajoja  ja lapseen kohdistetaan odotuksia ja vaatimuksia. Päivät rakentuvat siten että lepo, ulkoilu, ruokailu, ohjattu toiminta ja leikki  saavat oman sijansa. Pienryhmät työskentelevät yhteisesti sovitun jaon mukaan päiväkodin eri tiloja hyväksi käyttäen.

 

Varhaiskasvatusympäristö

 

Illusia toimii kesällä 2008 remontoiduissa tiloissa kahden kerrostalon alakerrassa. Tilaa on 460 m2. Tilojen viereen on rakennettu oivallinen piha-alue kiipeilytelineineen ja hiekkalaatikoineen. Pihaa koristaa myös taiteilija Sari Nikolan tekemä lapsiaiheinen veistos ”Löytö”.

Päiväkodissa on n. 54 1-7-vuotiasta lasta ja 9 kasvattajaa sekä keittiöapulainen ja laitoshuoltaja.

Päiväkodin tilat ja materiaalit ovat monipuoliset: tavallisten pöytä– ja lattiatyöskentelytilojen lisäksi lasten käytössä on esiintymislava äänentoistolaitteineen, verstas, ateljee, rooli-, ja kotileikkihuoneet, rakentelualue, mahdollisuus vesi– ja hiekkaleikkiin, valopöytiä, piirtoheittimiä, runsaasti soittimia ja maalaus– sekä muovailuvälineitä. Aikuisten työskentelyä -toiminnan suunnittelua, dokumentointia ja arviointia sekä perheiden kanssa tehtävää yhteistyötä - varten käytössä on myös tietokone ja digitaalikamera jokaista työparia kohden.

Oppimismateriaalit ovat aina lapsen ulottuvilla ja ohjaavat lasta monipuolisiin kokeiluihin sekä mahdollistavat laaja-alaisen oppimisen. Varhaiskasvatusympäristön tärkein tehtävä on auttaa lasta muodostamaan ja muokkaamaan minäkuvaansa ja rakentamaan hyvää itsetuntoa oppimisen ja elämisen pohjaksi. Lisäksi ympäristö ohjaa ja auttaa lasta oppimaan oppimisessa.

Retket lähiympäristöön, näyttelyihin, konsertteihin ja teatteriin tuovat ulottuville laajemman oppimisympäristön; ympäröivän maailman ja kulttuurin, missä on turvallista seikkailla ja oppia tutussa joukossa oman opettajan kanssa.

 

Psyykkinen ympäristö:

Jokaisella tulee olla rauha leikkiä ja tehdä työtään. Toisen ihmisen psyykkinen ja fyysinen koskemattomuus ovat ensisijaisen tärkeitä. Psyykkinen ympäristö on turvallinen ja lämmin. Ilmapiiri on iloinen, avoin, rohkaiseva ja kiireetön. Aikuisilla on aikaa lapsille ja aikuiset ovat sitoutuneet työyhteisöön ja omaan pienryhmäänsä. Koti ja vanhemmat ovat läsnä näkyen varhaiskasvatusympäristössä suunnittelussa, keskusteluissa, asenteissa, arvoissa ja arjen valinnoissa. Kodin ja päiväkodin elämä muodostavat henkisen ja fyysisen kokonaisuuden lapsen elämässä.

 

Sosiaalinen ympäristö:

Lapsi kuuluu Illusian koko yhteisöön ja kaikki illusialaiset tuntevat toisensa ja voivat toimia keskenään. Illusian henkilökunta tuntee kaikki lapset ja perheet ja päinvastoin. Lisäksi lapsi kuuluu omaan pienryhmäänsä, joka on hänen ”sosiaalinen kotinsa”. Lapsella on paljon verkostoja ja runsaasti mahdollisuuksia toimia yhteisöllisesti, pareittain tai pienissä leikkiporukoissa. Myös yksin olo ja aikuisen kanssa ajan viettäminen kahdestaan on mahdollista.

 

 

 

Eri aistien ruokkiminen mm. erilaisten materiaalien, kuvien ja äänen avulla. Kokonaisvaltaisten menetelmien, työskentelyasentojen ja työskentelytapojen käyttö. Prosessin ja elämysten merkitys on tärkeämpi kuin lopputulos. Dokumentoidaan prosessia ja tartutaan hetkeen.

Aikuisen empaattinen suhtautuminen lapsiin ja vanhempiin on hyvän psyykkisen varhaiskasvatusympäristön perusta: Hellyys, rauhallisuus, määrätietoisuus turvallisuus, huumori ja joustavuus luovat hyvän varhaiskasvatusilmapiirin.

Lapsia ohjataan kädestä pitäen hyvään vuorovaikutukseen toisten lasten ja aikuisten kanssa. Selkeät, vanhempien kanssa sovitut rajat ja aikuisten johdonmukainen toiminta edesauttavat sosiaalisten suhteiden muodostumista ja kehittymistä.

 

Työtavat

 

Ammattitaitoiset, monipuoliset ja työskentely-ympäristöönsä tyytyväiset kasvattajat vastaavat toiminnasta pienryhmissä, jolloin kuhunkin lapseen ja perheeseen on mahdollista luoda yksilöllinen ja laaja-alainen suhde. Tämä edesauttaa lapsen kokonaiskehitystä, lisää turvallisuutta ja tuo omalta osaltaan myös perheet osaksi  oppimisympäristöä. Toimintaa suunnitellaan, toteutetaan ja arvioidaan yhteistyössä eri osapuolten (lapsi, vanhemmat, muu henkilökunta, muut lapset) kanssa. Työntekijöiden viihtyvyys  lisää mahdollisuuksia pysyviin ja turvallisiin aikuissuhteisiin ja mahdollistaa hyvän ilmapiirin ja monipuolisen toiminnan jatkuvuuden.